Ryhmänäyttely:

ALASTON

2.6.–2.9.

MALIN AHLSVED | KENNETH BAMBERG | ELIAS BJÖRN | STEFAN BREMER | DANIEL ENCKELL | EMMA HELLE | ARTOR JESUS INKERÖ | ARTO KORHONEN | HETA KUCHKA | SAKU SOUKKA | PAULIINA TURAKKA PURHONEN | SYNNÖVE RABB | VIGGO WALLENSKÖLD | MARCUS COLLIN | EMMI FOCK | HEINRICH IFFLAND | PER-OLOV JANSSON | ÅKE MATTAS | STIG NYSTRÖM | NANCY PIETINEN | LAILA PULLINEN | JALMARI RUOKOKOSKI | ELSA SILLMAN-LÖNNROTH | ELLEN THESLEFF

Näyttely esittelee alastomuuden ja taiteen erilaisia kohtaamisia. Alastonmallin piirtäminen on kuulunut pitkään taidekoulutukseen samoin anatomian oppiminen.

Ihmisen alastomuus on voinut ja voi assosioitua niin puhtauteen kuin siveettömyyteenkin, se voi olla näkökulmasta riippuen kaunista tai kauheaa. Alastomuus koetaan tasa-arvoiseksi tai sen voi katsoa erottelevan ihmiset erilaisiin vartalotyyppeihin, sukupuoliin tai muihin ryhmiin.

Brittiläisen taidehistorioitsijan Kenneth Clarkin erottelu nuden ja nakedin välille on edelleen käytössä, sillä sen idea nudesta riisuttuna ja nakedista (taide)alastomana on edelleen käyttökelpoinen. Välillä taiteellisen alastomuuden ja tavallisen alastomuuden sekoittaminen on aiheuttanut kiistoja ja moraalista paniikkia. Kysymys onkin siitä, nähdäänkö taideteosten ja todellisuuden välillä suora suhde vai onko asia monimutkaisempi.

Alastomuus on paljautta tai myöskin paljastumista, mistä voimme lukea esimerkiksi Genesiksen kuvauksesta syntiinlankeemuksesta. Alaston on peittämätön, joten sen kokemuksia on liitetty myös tiloihin, pelkistykseen tai modernismiin. Modernistinen alaston kertoi nykyaikaisesta kokemuksesta, terveydestä, puhtaudesta ja uljaasta tulevaisuudesta. Alastomuus voitiin myös tulkita paluuna luontoon tai sivilisaation alkuun, maalliseen paratiisiin.

Modernin alastomuuden vastapainoksi tulkittu klassinen alastomuus nähtiin erilaisena kehoideaalina, mutta myöskin aikasuhteeltaan erilaisena, sillä moderni keho tulkittiin muuttuvana ja omaan aikaansa sidottuna todellisena kehona, sen sijaan klassinen keho edusti ikuiseksi ja muuttumattomaksi ajateltua ideaalia.

Nykytaiteessa alastomuuden merkitys voi vaihdella neutraaliudesta poliittisuuteen.

Alastomuuden ja sen kuvaamisen voi tulkita kulttuuriseksi piirteeksi tai sen voi nähdä kaikille kehoille yhteiseksi piirteeksi. Alastomjuus on paljas keho, joka meillä kaikilla on. Tästä syystä meillä on kaikilla suhde kehoihin, ruumiisiin ja alastomuuteen.

 

FT Juha-Heikki Tihinen, kuraattori

 

Avoinna: ti-su klo 11-17. Vapaa pääsy.